airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax
Iserfissaq

Innarluutilinnut

Innarluutip isumasiornera Inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat nr. 13, 12. juni 2019-imeersoq malillugu:

"Inuit innarluutillit tassaapput inuit ataavartumik timikkut, tarnikkut, silassorissutsikkut imaluunniit malugisaqarsinnaanikkut piginnaanikillisimasut, aporfiillu assigiinngitsut sunniivigeqatigiinnerisigut, allat assigalugit inuiaqatigiinni tamakkiisumik sunniuteqarluartumillu peqataanissaannut akornuserneqartut".

Inatsit suliarineqarpoq sapinngisamik FN-ip Inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaat malillugu. Inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissut, isumaqatigiissutaavoq naalagaaffiit arlallit atsiorsimasaat isumaqatigiissutip imaanik malitsitsinissamik suliniarlutik.

Siusinnerusukkut peqqussut malillugu inuit innarluutillit ikiorserneqassagunik innarluutilittut nalunaarsorneqaqqaartussaanikuupput tamannanili massakkut atuutinngilaq.

Uani inuit innarluutillit taperserneqarnissaanut inatsit nassaarisinnaavat.

Uani inuit innarluutillit taperserneqarnissaanut inatsisip allannguutaa nassaarisinnaavat, (Inuit innarluutillit eqqartuussinikkut eqqartuussiviulluunniit aalajangeereerneratigut inissinneqarsimasut)

Uani inuit innarluutillit taperserneqarnissaanut nalunaarut nassaarisinnaavat.

Uani inunnut innarluutilinnut najugaqarfissatut neqeroorut pillugu nalunaarut nassaarisinnaavat.

Uani inuit innarluutillit pillugit isumaqatigiissut atuarsinnaavat.

 

Aammattaaq Tikeraarluni angalanerit, ulloq unnuarlu neqeroorutit assigiinngitsut, Tilioq Pissassarfillu pillugit paasisaqarnerusinnaavutit saamiata'tungaani qulequttat toorlugit.

 

Innarluutillit aamma tarnip nappaatai pillugit ilisimasat uuma ataani nassaarsinnaavatit.

ADHD
ADHD inuup ulluinnarni inuunerani periarfissanut assut sunniuteqarsinnaasarpoq aamma taassuma ineriartorneranut, peqqissussaanut inunnullu attaveqarsinnaaneranut pingaaruteqarsinnaasarluni.

ADHD inuup ulluinnarni inuunerani periarfissanut assut sunniuteqarsinnaasarpoq aamma taassuma ineriartorneranut, peqqissussaanut inunnullu attaveqarsinnaaneranut pingaaruteqarsinnaasarluni.

Inuit ADHDF-imik nappaatillit amerliartortillugit aamma innuttaasut ulluinnarni inuunermik immikkuullarissumik unammillernartutut misigisaqartartut amerliartortillugit, innuttaasup inuunermini tapersersorneqarnissaminik pisariaqartitaanut suliniutit apeqquteqaleriartuinnarput. Suliniutit taakkua peqqissutsimik ilinniarsimasunit, perorsaanermik tarnip pissusaanik ilisimasaqarnermik aamma inuit isiginnittaasiannik imaqarsinnaapput.

Qulequttat taakkua quppernerini inuit isiginnittariaasiannik aallaaveqarlutik ADHD-imik samminninnerupput, taamaattorli isiginnittariaatsit pingasut tamarmik ADHD-imik paasinninnerunermut pingaaruteqarput aamma sulinerup ataqatigiissumik tamanillu isiginnilluni aaqqissuussinissamut pingaaruteqarlutik.

Paasisaqarnerugit
Autisme
Autisme tassaavoq ajornartorsiutit imminnut qanittut amerlasuut ataatsimoorullugu taaguutaat. Autismeqarnerup kingunerisinnaasai siusissukkut iliuuseqarneq atorlugu malunnaatilimmik sakkukillineqarsinnaapput.

Autisme tassaavoq ajornartorsiutit imminnut qanittut amerlasuut ataatsimoorullugu taaguutaat. Autismeqarnerup kingunerisinnaasai siusissukkut iliuuseqarneq atorlugu malunnaatilimmik sakkukillineqarsinnaapput.

Autisme tassaavoq ineriartornikkut innarluut, allaanerusumik amerlanertigullu inuttut kingusissumik ineriartornermik attaveqariaaseqarnermillu piginnaasaqarfiusartoq kiisalu utikattumik assigiinngiiaarsinnaasunik assigiinngitsunillu isikkulinnik pissuseqartitsisartoq, soorlu makkunatigut: inuttut inooqataaneq, attaveqaqateqarneq, takorluuisinnaassuseqarneq, pissusilersorneq aamma soqutigisat.
Taamaalilluni autisme inuup soqutigisaanut, inuttut ineriartorneranut aamma inuunermini inissisimaffianut sutigut tamatigut inuit autismemik nappaatillit pisuni ataqatigiissunilu sunniuteqartarpoq.

Paasisaqarnerugit!
Aalassarlunnermik innarluuteqarneq
Aalassarlunnermik innarluuteqarneq tassaavoq ilisarnaatit naappaatillu nakorsamit uppernarsineqarnikut arlallit ataatsimoorullu taaguutaat.

Aalassarlunnermik innarluuteqarneq ilisarnaatit aamma nappaatit nakorsamit uppernarsaaserneqarsimasut ataatsimoorullugu taaguutigaat.

Eqimattat innarluutillit assut assigiinngiiaartuupput aamma piginnaanikillineq nappaatit nakorsamit uppernarsaasikkat assigiinngillat aamma ilisarnaataasartut assut assigiinngiiaartarput. Taakkua saniatigut nappaatit nakorsamit uppernarsaasikkat ataasiakkaat aamma ilisarnaatit assigiinngiiaarneri aamma ajortikkiartorneri assigiinngiaartarput.

Paasisaqarnerugit
Tusilartuullunilu tapiitsuuneq
Tusilartuuneq aamma isigiarsunneq ataatsikkut nappaatigalugit unamminartortaqartarput, assersuutigalugu attaveqarniarneq, paasissutissanik pissarsiniarneq, sumiissusersiorneq aamma paatsooqatigiinneq atugaasarput.


Inuk isigiarsullunilu tusilartuugaangat, nappaatai taakkua imminnut tapertariilertarput aamma immikkuullarissumik piginnaanikillisitsisarput, tusilartunngortitsillutillu tapingersitsisarput.


Tusilartuullunilu tapiitsuuneq inunnguuserineqartarpoq imaluunniit inuunerup ingerlarngani piginnaanikillisitsisarput. Inunnguuseralugu tusilartuuneq tapiitsuunerlu inuup oqaatsinik inerisaanissaa sioqqullugu timip maluginiutaanik marloriaammik piginnaanikillisitsisarput. Inuk inuup ingerlanerani tusillassimagaangami tapiitsunngorsimagaangamilu oqaatsinik inerisaasarpoq (ussersorluni imaluunniit oqalulluni). Tusilarlunilu tapiisutsuuneq qanoq isigisaqarsinnaassuseqarneq aamma tusillassimaneq apeqqutaallutik piginnaasat nikerarsinnaasarput. Inuit ilai tusilartuusarput aamma tapiitsuusarput, ilai isigiarsuttuusarput aamma/ imaluunniit tusillassimasarput.

Paasisaqarnerugit
Noqartarneq
Noqartarneq inunnut ataasiakkaanut assigiinngitsunik kinguneqarsinnaasarpoq. Noqartartut 65 %-iisa missaat nakorsaatinit iluaqusersorneqaraangamik noqartarunnaarsinnaasarput. Tamatumanili noqartarnermut suna peqqutaanersoq apeqqutaasarpoq.

Noqartarneq inunnut ataasiakkaanut assigiinngitsunik kinguneqarsinnaasarpoq. Noqartartut 65 %-iisa missaat nakorsaatinit iluaqusersorneqaraangamik noqartarunnaarsinnaasarput. Noqartarnermut peqqutaasoq eqqoriaanissamut assut apeqqutaasarpoq.

Inuit noqartartut amerlasuut inuussarput noqartarnertik akornutigerujussuarnagu. Taamaattorli inuit noqartartut, inuunerlunnerusartut aamma noqartarnertik peqqutigalugu tarnikkut malunnaatilimmik ajornartorsiuteqartartut, sinnilimmik saqqummiussisarneri uppernarsaatissaqarluarpoq.

Paasisaqarnerugit
Qaratsakkut ajoquteqarneq
Inuunerup ingerlanerani qaratsakkut ajoquserneq aamma kingusissukkut qaratsakkut ajoqusernermik taaneqartartoq, tassaavoq nappaateqarneq imaluunniit ajutoornerup kingunerisaanik qaratsakkut ajoquserneq

Inuunerup ingerlanerani qaratsakkut ajoquserneq, aamma kingusissukkut qaratsakkut ajoqusernermik taaneqartartoq, tassaavoq nappaateqarneq imaluunniit ajutoornerup kingunerisaanik qaratsakkut ajoquserneq.

Inuunerup ingerlanerani qaratsakkut ajoquserneq, aamma kingusissukkut qaratsakkut ajoqusernermik taaneqartartoq, tassaavoq nappaateqarneq imaluunniit ajutoornerup kingunerisaanik qaratsakkut ajoquserneq. Inuunerup ingerlanerani qaratsakkut ajoquserneq inunngornermit ullut 28-t qaangiunneranni imaluunniit kingusinnerusukkut pinngortarpoq.

Inuunerup ingerlanerani qaratsakkut ajoqusernerit kingunerisinnaasai qaratsap sortaani ajoqusertoqarnera apeqqutaatittarpai aamma qaratsap iluani qanoq angitigisumik ajoqusertoqarnera apeqqutaasarpoq. Inuit inuunermi ingerlanerani qaratsakkut ajoqusimasut taamaattumik assigiinngiiaartorujussuusinnaapput aamma assigiinngiiaartumik piginnaasakillisinnaasarlutillu nukeqalertarput. Taamaattumik katsorsaaneq inuit ataasiakkaat tamatigut aallaavigalugit pisassaaq innuttaasup inuunermini sutigut tamatigut atugai aallaavigineqartuartussaammata. Inuit inuunerup ingerlanerani qaratsamikkut ajoqusertut inuunermut atuuttumut isumalerujummullu ikiorlugit utertinneqarsinnaasarput, amerlanertigullu nutaamik atugaqalersinneqartarlutik.

Paasisaqarnerugit
Tusaaniarnikkut innarluutit
Tusaaniarnikkut innarluut inuup oqaasiinut, attaveqarneranut, atugarissaarneranut aamma inuiaqatigiinni peqataaneranut kinguneqarsinnaasarpoq.

Tusaaniarnikkut innarluutip inuup nipimik paasinnittarneranut sunniisarpoq. Tusaaniarnikkut innarluutip kingunerisai assut assigiinngiiaarsinnaasarput, assersuutigalugu tusaaniarnikkut innarluuteqalernerup kingorna tusillanneq qanoq sakkortutiginersoq imaluunniit attaveqariaatsit qanoq ittut atorneqarnersut apeqqutaasarput. Tusaaniarnikkut innarluut inuup oqaasiinut, attaveqarneranut, atugarissaarneranut aamma inuiaqatigiinni peqataaneranut kinguneqarsinnaasarpoq.

Paasisaqarnerugit
Piginnaasakiffiit arlallit
Inuit arlalinnik piginnaasakiffillit oqaatsit atorlugit oqaaseqanngitsut aamma aalaniarnermikkut innarluutillit amerlanertigut maluginiutimikkut piginnaasakitsuusarput.

Inuit arlalinnik piginnaasakiffillit oqaatsit atorlugit oqaaseqanngitsut aamma aalaniarnermikkut innarluutillit amerlanertigut maluginiutimikkut piginnaasakitsuusarput. Inooqataanermut attaveqarniarnermullu avatangiisinit tapersersorneqaratik inuit taakkua pitsaasumik ineriartornissartik assut ajornakusoortittarpaat aamma nammineq inuunerminnut sunniuteqarsinnaaneq ajortarput.

Paasisaqarnerugit
Tarnikkut ajornartorsiutit
Tarnikkut ajornartorsiutit inuit ataasiakkaat atugarissaarnerannut namminnerlu inuunerminni pikkoriffissamisut periarfissaanut kingunipiloqarsinnaasarput, assersuutigalugu inuttut attaveqaatinut, suliffimmut ilinniarnermullu, peqqissutsimut aamma ulluinnarni inuuneranut.

Tarnikkut ajornartorsiutit inuit ataasiakkaat atugarissaarnerannut namminnerlu inuunerminni pikkoriffissamisut periarfissaanut kingunipiloqarsinnaasarput, assersuutigalugu inuttut attaveqaatinut, suliffimmut ilinniarnermullu, peqqissutsimut aamma ulluinnarni inuuneranut.

Inuit amerlasuut inuunerminni tarnikkut ajornartorsiutit misigisarpaat. Tarnikkut ajornartorsiutit assigiinngitsorpassuanngorlutik misigineqarsinnaasarput. Innuttaasup inuunerani aamma inuunermini inissisimanerani ajornartorsiutaasinnaasut allat peqatigalugit suliniutit imaluunniit tapersersuinerit qanoq ittut pisariaqartinneqarnersut nikerarsinnaasarput. Inuit ilaasa attaveqaatitik aqqutigalugit tapersersorneqarsinnaasarput, ilai isumaginninnermik ilinniarsimasunit suliniuteqarfigineqarnissartik pisariaqartittarpaat. Misissuinerit takutippaat inuit amerlasuut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit qaangiisinnaasartut.

Paasisaqarnerugit
Innarluutit immikkuullarissut
Innarluutilik immikkuullarissoq tassaasinnaavoq timip sannaanik aamma amerlanertigut nappaammik kingornutamik peqquteqarluni innarluuteqarneq, Danmarkimi inuit 1.000-init ikinnerit taama nappaateqartut uppernarsineqarnikuupput.

Innarluutit immikkuullarissut amerlanertigut inunnguuserineqartarput, immikkuulluarissorujussuullutik nappaataasarput. Danmarkimi innarluut "immikkuulluarissutut" taaguuserneqartarput timip sannaanik aamma amerlanertigut nappaammik kingornutamik peqquteqaraangamik, taakkualu nunami maani inuit 1.000-inik ikinnerusut nappaatigigaat uppernarsarneqarnikuuvoq.

Paasisaqarnerugit

Toqqaannaq iserfissat

Qarasaasianni paasissutissat ilaat atoqqissinnaajumallugit quppernermi matumani cookiet atorneqartarput. Akueriuk annertunerusumilluunniit uani paasisaqarit.