Inuit amerlanersaasa inuunerup ilaani erloqinartorsiorneq nalaattarpaat - amerlasuut ima erloqinartorsiortigisarput kisimiillutik sapertarlugu. Tamanna oqarasuaatikkut siunnersuisarfimmi Tusaannga-mi malugineqarsimavoq, saaffiginnittarfimmi 2022-imi innuttaasut katillutik 3.826-it naalaarneqarsimapput tapersersorneqarsimallutillu. Tusaannga-mut saaffiginnittarnerit 2021-imiit 2022-imut 48 %-inik qaffariarsimapput. Tamassuma uppernarsarpaa innuttaasut akornanni Tusaannga-tut ittunik neqeroorutinik assut atorfissaqartitsisoqartoq.
- Suut tamapajaasa pillugit Tusaannga-mut saaffiginnittoqarsinnaavoq, malunnartumilli allanut naleqqiullugu sammisat aalajangersimasut naammattortarpavut, taama oqarpoq Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Naja Lund Kielsen, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik.
Tusaannga-mut saaffiginnissutit amerlanerpaartai kiserliornermut tunngapput. Innuttaasut kiserliornertik pillugu misigisartakkaminnik oqaluttuaraangamik imaanngilaq kisimiittut, ilaqutaqanngitsut, ikinnguteqanngitsut inuunerminniluunniit attaveqaateqanngitsut. Amerlasuut kiserliortutut misigisarput misigisaramik arlaannik oqaloqatissaqarnatik, tamanna initunerpaajusarluni. Ilaatigut unammillernarisat kanngugineqartarneri imaluunniit pisuusutut misigisarneq peqqutaasarput. Amerlasuut isumaqarluinnartarput qanoq misiginertik kialuunniit paasisinnaanngikkaa. Taamaattumik inuunermi anniaatigisaq pillugu arlaannik oqaloqateqarnissaq ajornakusoorsinnaasaqaaq - ingammik inuit ilisarisimasat eqqartueqatiginissaat.
- Arlaannik oqaloqateqarneq iluaqutaasarpoq. Eqqarsaatit, isumakuluutit misigissutsillu pillugit allanik avitseqateqartaraanni imminut paasinissamut pikkorinnerulertarpugut. Allaniillu paasinqartutut misigineq eqqissiallannarsinnaavoq. Tusaannga-mi siunnersuisartut inuit oqaasinnguinissaannut qanoq ikiunissartik ilisimavaat, erloqinartorsioraanni qanoq misinnartarnersoq ilisimavaat, taama oqarpoq Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Naja Lund Kielsen, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik.
Kiserliornerup saniatigut amerlasuut Tusaannga saaffigisarpaat pissutigalugu tarnikkut assigiinngitsunik ajornartorsiuteqaramik, nalinginnaasumik tassaasarput annilaanganeq aammalu nikallunganeq. Aamma saaffiginnittarfimmi imminut toquttarneq pillugu saaffiginnissutit initoqaat, saaffiginnissutaasullu katillutik 10%-iisa missaanniillutik.
- Ajornartooqqaneq inuit ilaannut imminut toqunnissamik eqqarsaateqalernermik kinguneqarsinnaavoq. Ikiorneqanngikkaanni inuunermi ajornartooqqaneq immaqa imminut toqoriarnermik aamma imminut toqunnermik kinguneqarsinnaavoq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq pisariaqarluinnaleqqanerani saaffigineqarsinnaasumik neqerooruteqarnissaa. Ullup qanoq ilineratigulluunniit kiserliortutut misigineq annilaangasutulluunnit misigineq takkussinnaavoq, imaluunniit imminut toqunnissamut eqqarsaatit takkussinnaapput, misigissutsillu ammasarfiit apeqqutaatinnagit takkussinnaapput.Tamannarpiaq peqqutigalugu pingaaruteqarluinnarpoq Tusaannga-p ammajuarnissaa, taama oqarpoq Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Naja Lund Kielsen, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik.
Ulloq unnuarlu ammasarnissaa innuttaasunut tamanut iluaqutaassaaq, ilimagineqarporli ulloq unnuarlu ammasarnissaa ingammik meeqqanut inuusuttunullu iluaqutaassasoq. Danskit meeqqanut oqarasuaataannit misilittakkanit, 2021-mi oqarasuaatikkut siunnersuisarnertik ulloq unnuarlu ammatittalernikuusaannit, unnuaanerani meeqqat inuusuttullu saaffiginnissutigisartagaat pinartuugajuttarput. Pingaarnertut unnuami sammineqartartut tassaapput: imminut toqunneq, imminut ajoquserneq, nakuuserneq, atornerluineq aamma annilaanganeq. Unnuakkut pingajussaanik oqaloqatigiinnerit tamaasa tarnikkut atugarliorneq pineqartarpoq. Ullup ingerlanerani piffinnut allanut tamanut sanilliullugit unnuami imminut toqunneq imaluunniit imminut toqunnisamik eqqarsaateqarneq pillugit saaffiginnissutit marloriaammik initunerusarput.
Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit isumaqatigiissutaata 2017-imi innersuuppaa, Kalaallit Nunaanni siunnersuinermik neqeroorut sivitsorneqassasoq, taamaalilluni nalunaaquttap akunnerini 24-ini pissarsiarineqarsinnaalerluni. Naalagaaffeqatigiit Naalagaaffiit Peqatigiit meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimiititaliaanut piffikkaartumik tallimassaanik nalunaarusiorneranni immikkoortup Kalaallit Nunaannut tunngasup nalunaarusiarineqareernerata kingorna Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniaqatigiiffiup MIO-p nalunaarusiaani assingusumi Kalaallit Nunaanni ingammik meeqqat aamma inuusuttut akornanniimminut toquttarnerup qaffasinnerujussua peqqutigalugu ulloq unnuarlu ikiuutaasinnaasumik aaqqiissuteqartoqarnissaanik ujartorpaa, tamatumani oqarasuaatikkut siunnersuisarnermi kiffartuussiviit ammasarfiisa sivitsorneqarnerisigut. Taamaalilluni nunatsinni meeqqat inuusuttullu erloqinartorsiortut ikiorneqarnissaannik tapersersorneqarnissaannillu isumannaariniarluni sulinermi ujartorneqarsimasoq malunnartinneqarpoq.
Tusaannga tassaasoq Kalaallit Nunaata nuna tamakkerlugu meeqqanik, inuusuttunik inersimasunillu oqarasuaatikkut siunnersuisarfia, ulloq 10. februaarimiit ulloq unnuarlu, sapaatip akunnerata ulluini tamani ammasalissaaq.
