Meeqqanik Inerisaanermik Immikkoortortaqarfik kommuunini tamani ulluunerani neqeroorutini fagchef-init, ataqatigiissaarisunit, perorsaanermi siunnersortinit kiisalu MISI-meersunit peqataaffigineqartumik oktobarimi naapitsitsivoq.
Naapeqatigiissitsinerup isumassarsiffiulluarlunilu ilikkagaqarfiunera maluginiarneqarpoq, peqatigiilluni suleqatigiinnissaq nukittorsarneqarlunilu toqqammavilerneqarmat kommuunit aqutsisoqarfiullu akornanni.
Kultooritsinni atugartuussutsikkut atukkavut naapeqatigiissitsinermut aallaavigineqarput.
Tassani ilaatigut iliuutsitsigut immikkut sammineqarluni ammasumik oqaloqatigiittarnissaq, sukkut qanorlu attaveqatigiittarnikkut kommuunini aammalu Isumaginninnermik Aqutsisoqarfiup akornanni pitsanngorsaanissaq sammineqarput.
Naapeqatigiinnermit ilaatigut apeqqutit makkua aamma sammineqarput:
Qanoq ililluta qulakkeersinnaaneripput, ulluunerani neqeroorutini sulisut ilisimasatigut perorsaanikkullu piginnaasatigut malinnaasinneqarnissaat. Perorsaanikkut ineriartortsitsineq qanoq ingerlanneqarsinnaava? Eksperimental Institution-imit saqqummiunneqarpoq meeqqat aarlerinaatilimmi inissisimasut pillugit qanoq iliuuseqartoqarsinnaanera. Tassani tigussaasumik iliuuseqarnissamut pilersaarutip tigussaasumik ineriartortinneqarnissaanut sakkussat saqqummiunneqarput. Eksperimental Institution-ip saqqummiussinera isumassarsititsivoq, ilaatigut kommuunit oqaloqatigiinnermikkut iliuusissanik nassaarniarnissamut iluaqutissanik.
Ulluunerani neqeroorutinut Aqutsisoqarfiit meeqqanut annertuumik qisuariartaatilinnut ilisimasanik aammalu iliuuseqarnissamut periarfissanik ukkataqarnerulernissamik ujartuipput. Ulluunerani neqeroorutini susassareqatigiinnerup aammalu susassareqatigiinnerup piginnaasaqarfiginissaanut tunngatillugu, immikkut ilisimatusartoq Louise Klinge isumassarsiffiulluartumik saqqummiivoq.
Isumassarsiat agguaanneqartut takutippaat alloriarnerup tullissaa suussanersoq.
Suliniarnerput oqaloqatigiilluarnernik, aammali isumaqatigiissutinik tigussaasunik iliuuseqarnissamullu pilersaarutinik kinguneqarpoq.
Aajukualu tunngaviit pingaarnerit ilaat:
- Attaveqatigiinnermik nukittorsaanissaq: Tamatta ataatsimut anguniagaqarpugut, tassalu ajornannginnerusumik attaveqatigiissinnaanermut periarfissanik pilersitsineq - kommuunit aammalu ulluunerani neqeroorutit akornanni.
- Ilisimasanik avitseqatigiinneq: Kissaataavoq isumaqatigiissutaallunilu ineriartortitsisoqassasoq ilisimasanik avitseqatigiittoqartarnissamik, taamaasilluni ullukkut ornittakkani sulisut tamarmik periarfissinneqassallutik ilisimasassat pisariaqatitat periarfissaaleqqullugit. Tamannalu siunissami suliniaqqinnissami ilanngullugu eqqarsaasersuutigileriissaaq.
- Meeqqat aarlerinaatilimmi inissisimasut isiginiarneqarnissaat: Saqqummiisut isiginiarpaat inersimasut meeqqanut aarlerinaatilimmi inissisimasunut akisussaasuunerat, tassani immikkut isiginiarneqarluni perorsaasup meeqqamut attaveqarsinnaanikkut piginnaasai.
Immikkoortortaqarfiup qilanaarutigaa isumaqatigiissutaasimasut pillugit qaammatini tulliuttuni tusarniutiginissaat aammalu neriuutigalugu suleqatigiinneq pitsaasoq peqataasunit tamanit ingerlanneqarumaartoq.
Ukioq manna naapeqatigiinnitsinnut peqataasullu piumassuseqarluarlutik peqataanerannut qujanarujussuaq! Peqatigiilluta meerartatta ullukkut ornittagaanni siunissaat pitsaanerulersissavarput.
Naapisitsinermit assilisat:
