- Pikkorissarnermut suut kissaatigisimanerigut tusaaniarneqarsimagatta nuannersuuvoq. Aamma pisariaqartitavut pissarsiarisinnaasimagatsigit nuannerpoq, nalilersuinermi peqataasoq oqarpoq.
Rita Thomsen aamma Hector Lennert Sørensen Suliniut 3-meersut, ulluunerani neqeroorutini sulisut piginnaasatigut qaffassarlutik pikkoirssartinnerannut atatillugu Qaanaaq tikeraarpaat. Kommunit ingerlatsiviini meeqqanut sullissisartunut aamma ulluunerani neqeroorutini (meeraaqqeriviit, meeqqeriviit, angerlarsimaffimmi paasisartut) aqutsisunut tullersortinullu pikkorissarnerit naleqqussagaapput. Illoqarfinni nunaqarfinnilu toqqakkani pikkorissarnerit ingerlanneqassapput.
Suliniut 3-mi pingaarnertut anguniagaq tassaavoq, ulluunerani neqeroorutini perorsaanermik inuit suliallit aqutsisullu ilisimasaat ineriartortitsinerlu aqqutigalugit piginnaasatigut qaffassarnissaat kiisalu meeqqanik aarlerinartumiittunik meeqqanillu sumiginnaanermik eqqugaasimasunik paasiniaanermi, pinaveersaartitsinermi iliuuseqartarnermilu ataatsimoorussaminik suleriutsimik pissarsinissaat.
Pikkorissarneq sisamanik immikkoortunik imaqarpoq, taanna kuffertimik taaneqartarpoq: Paasiniaanermi periutsitut ilusiligaq, Angajoqqaanik suleqateqarneq, Avatangiiserisat ilikkagaqarfiusut aamma suliatigoortumik aqutsineq. "Kufferti" ulluunnerani neqeroorummi sulisunut, ulluunerani neqeroorutini aqutsisumut, tullersortinut kiisalu kommunini perorsaaneq pillugu siunnersortinut saqqummiunneqarnikuuvoq.
Angajoqqaanik suleqateqarneq aamma avatangiiserisat ilikkagaqarfiusut
Pitsaasumik suleqatigiinnermut qulequtaq pingaarutilik ataaseq tassaavoq, meeqqat atugaannut ilikkagaqarsinnaanerannullu tunngatillugu ulluunerani neqeroorutit angerlarsimaffiullu akornanni ataqatigiinnermik pilersitsinissaq.
Attaveqaqatigiit nukittuut periusissiallu pitsaanerusut
Pikkorissarnermi peqataasut, sulisoqatigiiaanit assigiinngitsunit pisuupput. Meeqqaat atugaannik paasiniaanissamut periutsinik pisariaqartunik ulluunerani neqeroorutiniittut kiisalu angerlarsimaffimmi paarsisartuniittut tamarmik pissarsinissaat pisariaqarpoq.
- Meeqqap mappianik nutarterinerup, ersarissumik suliaqarnissatsinnut periusissatsinnik tunivaatigut. Naatsorsuutigisatsinniillu taanna assut atoruminarneruvoq.
Qaanaami piginnaasanik qaffassaanermut atatillugu angerlarsimaffimmi paarsisartut marluk, pikkorissarnermut peqataasut, meeqqanik sullissinerminnut atatillugu imminnut tapersersoqatigiittarnissaat pillugu isumaqatigiissuteqarfigineqarput. Tamatumunnga atatillugu Qaangaami ulluunerani neqerooruteqarfimmut attaveqartassapput. Angerlarsimaffimmi paarsisartunit ulluinnarni atorneqarsinnaasunik siunnersuutinik atortussanillu tunniussinissamut ulluunerani neqeroorutinut aqutsisoq ammasorujussuuvoq.
- Periusissianik ulluinnatsinni atorsinnaasatsinnik pissarsigatta oqilisaataavoq, nalilersuinermi peqataasoq oqarpoq.
Titartakkap takussuserpaa peqataasut eqimattanngortinnerat.
Piginnaasanik qaffassaaneq pillugu isumaqatigiissut
Piginnaasanik qaffassaaneq pillugu isumaqatigiissummik pilersitsisinnaajumalluni, aqutsisutut qaffasissuseqartumik kommunit ingerlatsiviinik kalluarneqartunik oqaloqateqarnissaq pisariaqarpoq.
Kommunini piginnaasanik qaffassaanermik suliaqarnissamut atasumik isumaqatigiinnissaq anguniarlugu, ulluunerani neqeroorutini sulisunut piginnaasanik qaffassaanissaq sioqqullugu suliniummut suleqataasut sumiiffinnut angalasariaqarsimapput, piginnaasanik qaffassaanissaq pillugu isumaqatigiissusioriartorlutik. Pikkorissarnerit qanoq ingerlanneqassanersut, pikkorissanerit qanoq sivisussuseqassanersut kiisalu kikkut peqataassanersut pillugit aamma isumaqatigiissusiorput.
Kommunini ulluunerani neqeroorutini sulisut katitigaanerinut naleqqussaajumalluni, piginnaasanik qaffassaanermut periusissianik amerlanerusunik suliaqartoqarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq. Aallussineq siulleq aqutsisunut tullersortinullu taamaallaat sammitinneqarpoq ullunillu pingasunik sivisussuseqarluni. Aallussineq tulleq illoqarfinnut minnernut naleqqussagaavoq (aqutsisut, inini perorsaasut aamma igaffimmiut, eqqiaasut). Tamatumani angerlarsimaffimmi paarsisartut nunaqarfinneersut ilanngunneqarsinnaapput. Ingerlatsineq marlunngorlugu eqikkarneqarsinnaavoq.
Imarisaa
Pikkorissartitsinerit marlunnik ilusillit ingerlanneqarput.
Pikkorissanerup ilusaa 1:
Ulluni pingasuni ingerlanneqarpoq.
Pikkorissarnermut peqataasut: Ulluunerani paaqqinnittarfinnit tamanit aqutsisut, tullersortit aamma inimi perorsaasut.
Meeqqap mappia pikkorissanermut peqataasunut saqqummiunneqarpoq, atukkanut uuttuutip immersornera, angajoqqaanik suleqateqarneq aamma peqateqartarneq, avatangiisit ilikkagaqarfiusut aamma suliatigut aqutsineq sungiusarfigineqarput.
Pikkorissarnerup ilusaa 2:
Ulluni marlunni ingerlanneqarpoq.
Pikkorissarnermut peqataasut: Ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisut tamakkerlugit, aqutsisut minillugit.
Meeqqap mappia pikkorissanermut peqataasunut saqqummiunneqarpoq, atukkanut uuttuutip immersornera, angajoqqaanik suleqateqarneq aamma peqateqartarneq kiisalu avatangiisit ilikkagaqarfiusut sungiusarfigineqarput.
Meeqqap mappia pillugu annertunerusumik atuarit uani
Pikkorissaasut: Rita Thomsen & Hector Lennert Sørensen. Pikkorissanerup ingerlanneqarnerata kingorna, Suliniut 3-meersut Nuummut uterput.