Meeqqanik inuusuttunillu sakkortuumik nalaataqarsimasunik qulaajaaneq katsorsaanerlu
Meeqqanik inuusuttunillu sakkortuumik nalaataqarsimanermik sammisumik qulaajaaneq katsorsaanerlu pingaartuupput, aamma maani Nunatsinni. Nunatsinni kulturitsinni ataatsimoorneq pigisaraarput, ilaqutariit akornanni aammali inoqatinut allanut kiisalu pinngortitami peqqarniissinnaasumi alianaatsorsuamili inuulluta aalisartuunermik piniartuunermillu kultureqarnerup sunniuteqarfigisimasaani.
Ataatsimoortuunermik kultureqarneq assut nukissaqartitsisarlunilu pissatsinnartarpoq, aammali arlalitsigut taakkua unammillernartortaqartarput.
Meeqqat Illersuisuat Aviâja Egede Lynge Nunatsinni ataatsimoortuunermik kultureqarneq pillugu siornatigut ima oqaaseqarnikuuvoq "Ataatsimoortuunermik kultureqarnerup ajoqutai tassaasinnaapput peqqinnanngitsumik periuseqalertoqarsinnaasarnera, soorlu nipangiussisimasarneq, inoqatiniit immikkoortinneqarneq pimmatiginnittarnerlu".
Nunatsinni nipangiussisimanermik kultureqarnerup malitsigisaanik ataatsimoortuunermut innarliisinnaasut ilaatigut oqallisiginnissinnaaneq ajorpugut. Ataatsimoortuunermik kultureqarneq pinngortitamullu qanimut attaveqartarneq peqqutigalugit inuiaqatigiinni toqup misigisarnera qaninnerusutut issinnaavarpoq. Piniartuunermik kultureqarneq ulluinnarsiutigaarput, taamaammallu silap immallu pissusiannut aamma ilisimaarinnittuugajuttarluta. Tamanna tunngavigaluguttaaq nunami imaanilu ajunaarnerit ukiukitsuaraanermit aamma ilisimaneqalereersarput. Nunatsinni ukiut tamaasa sakkortuumik ajutoortoqartarpoq ajunaarnersuaqartarluniluunniit, taamaattoqartillugulu illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni ilaqutariiaarneq, inunnut attaveqarnerit ilaqutariinnerillu peqqutaallutik inuppassuit qamuuna kalluarneqartarlutik. Nalinginnaanngitsumik toqusoqarsimatillugu amerlanerit toqusoq kinaanersoq naluneq ajorpaat. Amerlasuut inuk ataaseq imminut toqussimasoq, tarnikkut timikkullu persuttagaasimasoq, sumiginnagaasimasoq kinguaassiutitigulluunniit atornerlunneqarsimasoq kinaasoq naluneq ajorpaat. Tamatuma kingunerisaanik ilimagisamit amerlanertigut inuit arlallit kalluarneqartarput, taamaammallu sakkortuumik pisut kingunerisaannik kingunerlutsitsisartut ilimagisamit amerlanerusarput.
Meeqqanik katsorsaallutik angalasartut aamma Syddansk Universitetimi Videnscenter for Psykotraumatologip misissuinerisa takutippaat kalaallit inuusuttaasa 82,8 %-ii ikinnerpaamik ataasiarlutik sakkortuumik misigisaqarsimasut aamma 57,0 %-ii sakkortuumik misigisamut isiginnittuusimasut imaluunniit toqqaannanngitsumik ataasiarlutik sakkortuumik misigisaqartarsimasut. Misissuineq naapertorlugu kalaallit inuusuttai nunani allani inuusuttunut sanilliullutik immikkut ittumik sakkortuumik misigisaqarsimasarput. Misigisat aalajangersimasut tassaapput imminut toqoriarnerit, ilaqutariinni qanigisamik toqusoorneq, pinngitsaalisaalluni atoqatigineqarneq, kinguaassiuutitigut atornerlunneqarneq, timikkut persuttartinneq, tatsimi/immami ipingajanneq angajoqqaamillu najorneqannginneq.
Nunatsinni nukittoqquterujussuarput ataatsimoornermiippoq. Meeqqat Illersuisuata Aviâja Egede Lyngep oqarneratuut: ”Allannguutit pitsaasut pilertortumik allannguisinnaassuseqartarput taakkualu kimittoorujussuusarput. Inuit eqqortut siuttuuppata ataatsimoorfimmiittut sinnerisa malissavaat.” Nunatsinni meeqqanik inuusuttunillu sakkortuumik misigisaqarsimasunik misissuutip suliarineqarnerani neriuppugut sakkortuumik misigisaqarsimasunik ataatsimoorussamik samminnilluni qulaajaariaatsimik katsorsaariaatsimillu pilersitsisinnaassalluta.
Inuit ilaasa sakkortuumik misigisaqarsimaneq sooq kingunerlutsitsissutigisarneraat ilaasalu pisup assinganik misigisaqarsimagaluarlutik sooq kingunerlutsitsissutigineq ajorneraat imaaliallaannaq nassuiarneqarsinnaaneq ajorpoq. Taamaakkaluartoq meeqqap inuusuttuaqqalluunniit sakkortuumik misigisaqarsimanerup kingunerisaanik kingunerluutaasa qanoq sakkortutiginissaannut pissutsit arlallit sunniuteqarsinnaasarput. Pissutsit taakku ukuupput: pisoq qanoq sakkortutigisimava, inuunerup qanoq ilinerani misigineqarpa, misigisat sakkortuut uteqattaartuuppat, pisumi sakkortuumi isumassuisut qanigisaasut akuuppat kiisalu meeqqap inuunerani pissutsit suut meeqqamut ikorfartuippat aamma meeraq sakkortuumik misigisaqarsimatillugu inersimasunik arlalinnik meeqqamut ikiuisussamik paarsisussamillu piareersimasoqarpa.
Pissutsit suulluunniit tamarmik sakkortuumik pisoqarnerata qanoq annertutigisumik kingunerluutaatigisinnaaneranut sunniuteqartarput aammattaaq meeraq eqqortumik ikiorniarlugu suliniuteqarnissamut pissutsit qanoq ittuuneri apeqqutaaqataasarput. Taamaammat misissuinermi meeraq apersoqqaanngikkaluarlugu sakkortuumik misigisaqarnerup kingorna kingunerlutsitsinerup sakkortussusianik paasisaqarnissatsinnut, meeqqap sakkortuumik misigisaqarsimanerup kingunerisaanik kingunerlutsitsinermini qisuariartarsinnaanini pillugu ikiorserneqarnissamut pisariaqartitsinera naapertorlugu, atortut pingaarutillit kalaallisut allaqqasut iluaqutaasinnaasut piginissaat pisariaqarpoq. Taamaattumik misissuinermi atortut siusinaartumik suliniutinik eqqortunik toqqaanissamut aallartitsinissamullu atorsinnaasut sulisunit tamanit pissarsiarineqarnissaat iluaqutaassaaq.
Nunatsinni ilisimasanik aamma sakkortuumik misigisaqarnerup kingorna kingunerlutsitsisimasunik misissuutinik siammarterineq
Nunatta kujataani meeqqat sakkortuumik misigisaqarnerup kingorna kingunerlutsitsisut misissorneqarneranni misissuutit siullermeertumik 2019-imi pikkorissaassutigineqarput. Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik Nuummi sulisunut sakkortuumik misigisaqarnerup kingorna kingunerlutsitsisarneq pillugu 2023-mi oktobarimi isumasioqatigiissitsivoq. Sakkortuumik misigisaqarnerup kingorna kingunerlutsitsisarneq pillugu isumasioqatigiissitsinermi peqataasut misissuutinik tallimanik assigiinngitsunik, misissuinermi qulaajaanermilu atortunik nutserneqarsimasunik aamma Nunatsinnut nalimmassarneqarsimasunik saqqummiussivigineqarput.
Misissuutit assigiinngitsut aamma atortorpaaluit ilitsersuutaat uani quppernermi nassaaralugillu aasinnaavatit. Misissuutit inernerinik allaffissiaq ilinnut nassiunneqassasoq kissaatigigukku mailimut uunga attaveqassaatit: iass@nanoq.gl
Sakkortuumik misigisaqarnerup kingorna kingunerlutsitsisarneq pillugu isumasioqatigiinnermi peqataasimanngikkuit, misissuutit assigiinngitsut qanoq atorneqartarnissaannik angusallu qanoq uuttortarneqarnissaannik pikkorissassasutit innersuussutigaarput. Meeqqanik katsorsaasut angalasartut illoqarfinni angalaffigisartakkaminni misissuutit qanoq atorneqartarnissaannik aamma angusat qanoq uuttortarneqarnissaannik pikkorissaasarput. Ilissi illoqarfissinni Meeqqanik katsorsaasut angalasartut taamaaliornissaat kissaatigigussiuk kommunip allakkatigut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik taamatut suliniuteqaqqullugu qinnuteqassaaq uunga nassiussilluni: iass@nanoq.gl
