Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik sulinermi periusertut atorneqarluarsinnaasorujussuartut isigaat, isumaginninnermi sulinermi atorneqarsinnaasoq.
Periaatsip ilaqutariinni ataqatigiimmik aaqqissuussaanerat aallaavigaa, tamanna kalaallit ilaqutareeriaasaannut naleqqulluartuuvoq.
Aammattaaq periaaseq isumalluutinik qitiutitsivoq, tassani ilaqutariit attaveqaqatitik ilagalugit, pilersaarusiortussaammata, meeraq imaluunniit inuusuttoq ikiorserniarlugu qanoq iliortoqarsinnaanersoq.
Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq ilaqutariit meeqqallu oqaasissaqaqataanerinik aqqutissiuisarpoq, periarfissiisarlunilu siumut sammisumik aalajangiisumik ingerlariaqqittoqarnissaanik.
Atuagaq najoqqutassaq ugguuna aaneqarsinnaavoq
Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq sunaava?
Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq aalajangiinermut periaasiuvoq atorneqartartoq, meeraq immikkut ittunik ajornartorsiuteqaraangat. Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq periusaavoq angajoqqaat meerarlu qanigisatik peqatigalugit namminneq pilersaarusiorfigisinnaasaat aamma pilersaarusiaminnik naammassillugu piviusunngortitsisinnaafiat.
Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq aalajangiinermi ingerlatsinermi killiliineruvoq katsorsaariaatsimik eqqartuinngitsoq.
Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq neqeroorutigineqarsinnaavoq, meeqqap peqqissusaa, alliartornera ineriartorneralu eqqasunnaraangat navianartoqaraangalluunniit. Periaatsip aallaavigaa ilaqutariit tamarmik isumalluuteqarnerat aamma ilaqutariit isumaginninnermi ajornartorsiutillit. Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermi ilaqutariit ilaquttaminnik, ikinngutiminnik imaluunniit inunnik allanik meeqqap inuuneranut pingaarutilinnik naapiffigaat. Peqataasut tamarmik, meeqqap aamma ilaqutaasut inuunerat qanoq pitsannguiffigineqarsinnaanersoq Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq pisarpoq ilaqutariit aamma ilinniarsimasut attaveqaataasartut peqatigalugit.
Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermi tunngaviit pingaartut
Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq tunngavinnik pingaartunik sisamanik tunngaveqarpoq.
- Ataqatigiissaarisoq, ingerlatsivimmut naleqqiullugu nammineerluni inissisimavoq, ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermik pilersaarusiornermik aamma naammassinninnermik ilaqutariinnik ikiuuttartoq.
- Ilaqutariit qanigisaat, meerarlu, aqqutissioqatigiinnermi peqataassapput.
- Ilaqutariit kisimiillutik, atorfilittat ilinniagaqartunit akuleruffigineqaratik, aqqutissioqatigiinnermi apeqqutinut akissutit eqqarsaatigissavaat akissutillu tunngavigalugit pilersaarusiussallutik.
- Ilaqutariit eqqarsaatersuutaat pilersaarusianngussapput, suliniuteqartullu aalajangiiffissavaat. Pilersaarusiaq akuerineqassaaq, meeqqamut pitsaanerpaasussamik akerliunngippat.
- Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermi ataatsimiinneq attaveqaqatigiit ataatsimiinneranniit allaaneruvoq, ilaqutariit nammineerlutik aalajangertarmassuk kikkut aqqutissioqatigiinnermut peqataassanersut, aamma ilaqutariit nammineerlutik meeqqamut, atorfilittat ilinniagaqartut peqatiginagit, pilersaarusiortarput. Aallaaviuvoq pilersaarusiap suliniuteqartumit akuerineqarnissaa.
Isumaginninnermi siunnersortitut ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermik suliaqarneq »paasisimasaqarluartoq«-miit ajornannginnerulersitsinermut ingerlaneruvoq, tassa imaappoq inunnik eqimattakkaanik ataatsimoorussamik anguniagaqartitsinermik ikiuineq.
Periaaseq, ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq New Zealandimi ineriartortinneqarsimavoq, periaaseq 1989-miilli inatsisit malillugit pisussaaffiulersimavoq. Kisianni periaaseq nunani amerlasuuni allani aamma atugaavoq, soorlu Tuluit Nunaanni, Sverigemi, Norgemi aamma Qallunaat Nunaanni.