Meeqqanut inuusuttunullu inuuniarnermikkut atugarliortunut kinguaassiuutimikkullu atornerlunneqarsimasunut katsorsaanissamut neqeroorutit pitsanngorsarneqassapput
Meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiuutimikkut atornerlunneqarsimasunik orniguttarluni katsorsaanerup pitsanngorsarneqarnissaa siunertaavoq. Suliniutinik pingasunik tamanna imaqarpoq:
-
Meeqqanik katsorsaajartorlutik angalasartut pioreersut marloriaatinngortinneqassapput.
- Innuttaasunut immikkoortortaqarfik pitsanngorsarneqassaaq.
- Tarnip pissusaanik ilisimasallit amerlanerit sulisoriinnarnissaannik aamma atorfinitsinneqartarnissaannik suliniarneq (Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik).
Meeqqanik katsorsaajartorlutik angalasartut massakkut tarnip pissusaanik ilisimasalinnik arfinilinnik amerlassusiligaapput. Taamaalilluni tarnip pissusaanik ilisimasallit arfinillit atorfinitseqarpata Meeqqanik katsorsaajartorlutik angalasartut illoqarfinni imaluunniit nunaqarfinni pingasuni ukiumoortumik katsorsaajartorlutik angalatinneqalernissaat ilimasuutigineqarpoq.
Meeqqanik katsorsaajartorlutik angalasartuutigut massakkorpiaq arfinilinnik sulisoqarput, taakkua eqimattanut pingasunut illoqarfinnut nunaqarfinnullu ornigullutik meeqqanik katsorsaajartortinneqartarput.
Kommunip Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik illoqarfimmi/nunaqarfimmi sulissasoq noqqaagaangat Meeqqanik katsorsaajartorlutik angalasartut sulisinneqarneri aallartittarpoq. Kommunip angalasartoqatigiillu suleqatigiinneri isumaqatigiissutigineqarangat, kommunimi sulianik suliaqartartut Meeqqanik katsorsaajartorlutik angalasartut neqeroorutaannut allakkatigut innersuussisinnaalertarput. Kommunit Meeqqanik katsorsaajartorlutik angalasartunut innersuussisimasut katsorsaanerup nalaani tamakkerlugu oqartussatut akisussaaffitsik pigisarpaat. Kommunimi suliamik suliaqartartut attaveqaataasut ataatsimiisinneqarnerini meeqqallu massakkut siunissalu tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsinissaat pillugu isumasioqatigiinnermi peqataatinneqartarnissaat taamaattumik naatsorsuutigaarput.
Illoqarfinni ataasiakkaani sulineq ukiup ataatsip ingerlanerani pisarpoq. Illoqarfimmut qaammammut ataasiarluta ornigulluta katsorsaajartortassaagut. Katsorsaajartorluni angalaneq assigiinngitsunik immikkoortortaqarpoq, siullermik aallarnisarluta angalasarpugut. Tullinnguuttarpoq suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornerput taamaalilluni innersuussisoqarsinnaalertarpoq aamma qulaajaaneq katsorsaanissarlu pilersaarusiorneqarsinnaalertarput. Katsorsaanerup saniatigut kommunini sulisut piginnaasaannik inerisaasarpugut, tamannalu pisarpoq atuartitsinikkut, oqaloqatiginnilluni imaajaanikkut, suliat pillugit isumasioqatigiinnikkut, isumasioqatigiisitsinitsigut il.il..
Sulisut meeqqanik sullissisartut piginnaasaannik inerisaaneq pikkorissartitsinerit aqqutigalugit pisarpoq. Pikkorissaanerit sulisut (ulluunerani paaqqinnittarfinni, atuarfinni, ilaqutariit sullissiviini il.il.) piginnaasaqarnerulernissaannik siunertaqartarput, taamaalillutik meeraq siunissami isumassussallugu piginnaasaat pitsanngorsarneqartarput. Taamaalillutik meeqqanik oqaloqateqarnissaminnut, meeqqap pissusilersuutai aallaavigalugit ernumanartunik ilisarinninnissaminnut aamma imminut toqoratarnissamik nalilersuinissaminnut piginnaanngorsarneqartarput. Qulequttap paruminarunnaarsarnissaa ataatsimut oqaatigalugu misilittarparput, taamaalilluni sulisut meeqqanik ikuinissaminnut annilaanganeri millisarniartarpavut. Meeraq atugarliortoq, qanorluunniit suliaqaraluaraangamik, ikiorniarlugu qanoq naaperiassanerlugu tassa sakkussaminnik tuniorarneqartarput. Qulequttat illoqarfinnut ataasiakkaanut aamma sunik pikkorissarneqarusunnerlutik ujartuinerinut naleqqussarneqartarput. Qulequttat soorlu makkuusinnaasarput:
- Attaveqarniarnermik ajornartorsiuteqarneq
- Imminut ajoqusersortutut pissuseqarneq
- Sakkortuumik nalaataqarsimanermik kingunerluutit
- Digitali atorlugu kinguaassiuutitigut kanngutsaattuliortarnerit il.il.
Meeqqap ikiorserneqarani siunnersorneqaranilu kisimiilinnginnissaa siunertaavoq.
April 2021-imiit juuni 2022-mut meeqqat inuusuttullu katillugit 95-it katsorsarlugit aallartitsivigisimavagut. Illoqarfinni katillugit arfinilinni aallartittoqarsimavoq – 2021-imi illoqarfiit pingasut (Tasiilaq, Qasigiannguit aamma Nuuk) aamma 2022-imi illoqarfiit pingasut (Nanortalik, Sisimiut aamma Upernavik). Kommunimit illoqarfinni ataasiakkaani suliat tigusagut apeqqutaallutik suliat qassit suliarisssanerigut aalajangerneqartarpoq. Illoqarfiit ilaanni innersuussat amerlasimatillugit, ilaqutariit illuini tarnip pissusaanik ilisimasallit sanileralugu ilitsersuuttarpavut, taamaaliortarpugut suliat ilai suliarisinnaajumallugit.
Illoqarfiit pisariaqartitai malillugit neqeroorutivut nalimmassartarpavut. Sisimiuni ilaqutariit paarsisartut oqaloqatigiinneq atorlugu imaajartinneri soorlu aallartinnikuuarput. Ilaqutariinnut paarsisartunut tamanut taanna immikkut ittumik neqeroorutaavoq, tassami angajoqqaarpassuit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnerinut suna peqqutaanersoq ilisimaneq ajortarpaat taamaalillutillu meeqqat qanoq ikiorsinnaanerlugit ilisimasaat killeqartarlutik.
Meeqqat pingaarnertut suliassatut katsorsartarpavut, taamatulli oqareerluta meeqqanut atornerlunneqarsimasunut katsorsartittarluni tapersersuutaasumik oqaloqatigineqartunut angajoqqaat suliassaq pingaarutilik alla pineqartarpoq. Tassani meeqqatik atornerlunneqarsimasut qanoq pitsaanerpaamik tapersersorsinnaanerlugit siunnersortittarput.